Skip to main content
European Commission logo

Vihreämpää merenkulkua: EU:n teknologia auttaa merenkulkualaa muuttumaan ympäristöystävällisemmäksi

Merenkulku tuottaa 3% maailman hiilidioksidipäästöistä, joten uudistukset ovat todella tarpeen. EU:n rahoituksella on nyt tuotettu kaksi uutta alusmallia ja jälkiasennustekniikoita olemassa oleviin risteily- ja irtorahtialuksiin. Alan kestävyys on EU:n tärkeimpiä prioriteetteja vähäpäästöisemmän tulevaisuuden kannalta, ja samalla luodaan mahdollisuuksia vihreälle talouskasvulle ja työpaikoille.

©AkuAku # 653763944 source: stock.adobe.com 2023

PDF Basket

No article selected

Noin 90 prosenttia maailman rahdista − autoista cashewpähkinöihin − kuljetetaan meritse. Tämä on huono uutinen ympäristön kannalta, sillä täyteen lastattu konttialus polttaa noin 150 tonnia raskasta polttoöljyä päivässä kulkiessaan maailman merillä.

Lopullisena tavoitteena on kehittää päästöttömiä aluksia. Mutta vaikka uudet, päästöttömät rahtialukset tulisivat markkinoille saman tien, koko maailman 100 000 aluksen uusiminen olisi logistisesti ja taloudellisesti mahdotonta.

Ratkaisuja on kuitenkin näköpiirissä. CHEK-hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät uudet alusmallit ja olemassa oleviin aluksiin jälkiasennettavat tekniikat − mukaan lukien purjeiden palauttaminen aluksiin.

”Suurin haaste päästöttömien alusten kehittämisessä ei ole niinkään uusien teknologioiden kehittäminen, vaan jo olemassa olevien, useiden erilaisten teknologisten innovaatioiden integrointi”, kertoo CHEK-hankkeen koordinaattori ja Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustan johtaja Suvi Karirinne. ”Tuomalla johtavat innovaatioyritykset yhteen pystyimme poistamaan nämä esteet ja kehittämään erittäin mielenkiintoisia synergiaratkaisuja.”

Purjehtien kohti tulevaisuutta

CHEK aloitettiin kartoittamalla hankekumppaneiden käytettävissä olevat teknologiat. Niistä useimpien teknologisen valmiuden taso (TRL) oli 1−4, joka kattaa perustutkimuksen aina varhaiseen konseptin toimivuuden osoittamiseen ja laboratoriovalidoituihin tuloksiin asti.

Laivansuunnittelutoimisto Deltamarinin johdolla työryhmä alkoi kehittää aluskonsepteja digitaalisen mallintamisen pohjalta. ”Ensimmäisen sukupolven mallit perustuivat pitkälti vertaisalusten mittaustietoihin”, Karirinne kertoo. ”Seuraavat vaiheet olivat uuden rungon suunnittelu sekä aluksen järjestelmien ja teknologioidemme välisten vuorovaikutusten simulointi.”

Hankkeen edistysaskeleet eivät rajoitu laboratoriokokeisiin. Elokuussa irtolastialus Pyxis Ocean lähti matkaan kohti Brasilian Paranaguáa. Vuosien suunnittelun ja valmistelun tuloksena Pyxis Ocean varustettiin jäykillä, kiinteillä purjeilla ensimmäisenä rahtialuksena maailmassa. WindWings-purjeet alentavat polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä hyödyntämällä tuulivoimaa.

Vaikka on liian aikaista tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä kiinteiden purjeiden suorituskyvystä, Karirinne toteaa, että ensimmäiset testitulokset ovat rohkaisevia. ”Aluksen matkoja seurataan seitsemän kuukauden ajan. Tulokset ovat erittäin arvokkaita, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden testaukseen, vikojen korjaamiseen ja oppimiseen sekä keräämiemme tietojen että aluksen miehistöltä saatavan palautteen pohjalta.”

Sijoittaminen vihreään teknologiaan

CHEK on muutakin kuin purjehdusta. Hankkeen yhteistyökumppanit kehittivät useita teknologioita, esimerkkeinä Silverstream Technologiesin ilmavoitelujärjestelmä (jonka ansiosta alukset liukuvat vedessä kuplatyynyn päällä), HASYTECin ultraäänellä toimivilla kiinnittymisenestolaitteilla varustetut runkoprototyypit (jotka estävät merirokkojen ja muiden vastaavien merieliöiden kerääntymisen vedenalaisiin pintoihin) ja Climeonin hukkalämpöä energiaksi muuntava teknologia.

Yksittäisten alusten lisäksi MSC Cruisesin tuottaman reittioptimointiteknologian avulla laivayhtiöt voivat suunnitella reittejä, joissa otetaan huomioon ympäristönäkökulmat sekä kaupalliset ja tekniset vaatimukset. Wärtsilän laboratoriotestien tulokset innovatiivisesta vetymoottoriteknologiasta sisältävät lupauksen tulevaisuudesta, jossa merenkulun kaukoliikenne voi perustua puhtaiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käytölle.

Useilla hankkeessa kokeilluilla teknologioilla on jo ollut konkreettisia vaikutuksia, kun irtolastialuksiin on asennettu ultraäänellä toimivia kiinnittymisenestolaitteita, ja risteilyaluksia on varustettu reittisuunnittelujärjestelmillä, jotka ottavat huomioon vallitsevat ilmakehä- ja merenkäyntiolosuhteet tehokkaimman kulkureitin tarjoamiseksi. ”Tavoitteenamme on osoittaa integroitujen CHEK-teknologioiden tehokkuus energiatehokkuuden parantamisessa, polttoaineen kulutuksen pienentämisessä ja päästöjen vähentämisessä ennen hankkeen päättymistä”, Karirinne sanoo.

Toukokuussa 2024 päättyvä CHEK-hanke pilotoi kurssia, jonka tarkoituksena on tarjota vakuuttavia todisteita sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan uraauurtavaan meriteknologiaan. Konsortiolla on suunnitelmissa teknologiakohtaisia työpajoja ja jatkuvaa yhteydenpitoa tärkeimpien kohderyhmien kanssa, ja hankkeen suoritteisiin sisältyy vuosien 2030 ja 2050 skenaariot hankkeen teknologioiden käyttöönotosta. ”Hankekumppanit ovat jo olleet yhteydessä potentiaalisiin asiakkaisiin, ja näemme mielenkiintoisia hyödyntämismahdollisuuksia yksittäisten teknologioiden tasolla”, Karirinne toteaa.

PDF Basket

No article selected

Hankkeen tiedot

Hankkeen lyhytnimi
CHEK
Hankenumero
955286
Project coordinator: Suomi
Hankkeen osallistujat:
Suomi
Saksa
Italia
Alankomaat
Norja
Puola
Ruotsi
Sveitsi
Yhdistynyt kuningaskunta
Kustannukset yhteensä
€ 9 999 996
EU:n osuus
€ 9 999 996
Kesto
-

All success stories