PDF Basket
Syöpää ja laiminlyötyjä trooppisia tauteja tarkastellaan usein täysin eri lähtökohdista. Laiminlyödyt trooppiset taudit ovat kroonisia infektiotauteja, jotka aiheuttavat kohtuuttoman taakan kehittyvien maiden köyhille, syrjäytyneille yhteisöille. Kiinnostus kehittää niihin innovatiivisia hoitoja on kuitenkin vähäistä.
Syöpä sen sijaan on maailmanlaajuinen terveysongelma, ja vuosittain diagnosoidaan noin 18 miljoonaa syöpätapausta. Se on toiseksi yleisin kuolinsyy EU-maissa sydän- ja verisuonitautien jälkeen, ja hoitojen kehittämiseen ja käyttöönottoon käytetään vuosittain miljardeja euroja.
VAHVISTUS-hanke, jonka toteuttamiseen myönnetään tukea Marie Skłodowska-Curie -toimista, tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden panostaa molempien tautien torjumiseen.
Hietasääskistä syöpään
Leishmaniaasit ovat yksisoluisen alkueläimen aiheuttama sukulaissairauksien ryhmä. Tämä hietasääskien levittämä tauti aiheuttaa usein laajoja ja kivuliaita ihohaavaumia.
”Leishmaniaasia esiintyy 98 maassa”, toteaa Vahvistus-hankkeen koordinaattori Andriy Grafov Helsingin yliopistosta. Uusia tapauksia ilmenee vuosittain arviolta 700 000–1 000 000.”
Leishmaniaasin vakavimpaan tautimuotoon menehtyy joka vuosi 30 000 ihmistä, joten se on toiseksi tappavin loistauti malarian jälkeen.
Yllättävää kyllä, leishmaniaasiin voidaan etsiä parannuskeinoa tehokkaampien syöpähoitojen kehittämisen ohella. ”Solun ulkopuolelle eritettävät proteiinit kulkevat niin kutsutun erityspolun kautta”, Grafov selittää. ”Tämän mekanismin kautta elimistöön voi toisinaan kulkeutua myös infektioita. Tehokkailla loislääkkeillä saattaa olla myös kasvainten kasvua olennaisesti hillitsevä vaikutus”, Grafov toteaa.
”Halusimme selvittää, pystyisimmekö kehittämään niin kutsuttuja lääkettä kuljettavia nanorakenteita (drug-vector nanostructures, DVN), joita voidaan käyttää sekä kasvainten että laiminlyötyjen trooppisten tautien hoidossa.
Uusia yhdisteitä Amazonista
EU-rahoitteisessa Vahvistus-hankkeessa tutkittiin pääasiassa soluihin – joko syöpäsoluihin tai loisten saastuttamiin soluihin – kohdennettua adaptiivista lääkekuljetusta.
Grafow ja hänen tutkimusryhmänsä määrittivät aluksi useita mahdollisia lääke-ehdokkaita. Tutkimusryhmä tarkasteli koko jatkumoa näiden uutuuslääkkeiden kehittämisestä aina niiden kohdennettuun, adaptiiviseen kuljetukseen.
Se kehitti uusia vaikuttavia yhdisteitä ja laati leishmaniaasilääkkeiden kaavoja, laajensi niiden käyttöä sekä valmisteli niitä tuotantoa varten. Lisäksi se kehitti lääkkeitä kuljettavia nanorakenteita, joihin voitiin liittää loisiin tehoavia ja kasvainten kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Sen jälkeen se suoritti tehokkaiksi todettujen lääkkeitä kuljettavien nanorakenteiden prekliiniset arvioinnit.
Tutkimusryhmä onnistui löytämään Marokon ja Amazonin alueen kotoperäisistä kasveista saatavia tehokkaita, kasvainten kasvua hillitseviä yhdisteitä. Näitä vaikuttavia aineita muunneltiin, ja niistä kehitettiin tehokkaita lääkevalmisteita.
Hankkeessa keskityttiin uusien syöpähoitojen ja lääkkeitä kuljettavien nanorakenteiden kehittämiseen, missä myös edistyttiin”, Grafov huomauttaa. ”Yllättäen useista vaikuttavista yhdisteistä onnistuttiin löytämään myös hermoston rappeutumista estäviä ominaisuuksia. Tällä voi olla merkitystä, kun otetaan huomioon, että maapallon väestö vanhenee ja että hermostoa rappeuttavien sairauksien hoito on entistä tärkeämpää ikääntyvien keskuudessa.”
Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista oli myös tutkijoiden uusien ammatillisten valmiuksien kehittäminen EU:ssa. Ratkaisevassa asemassa tässä oli hankkeen brasilialainen yhteistyökumppani.
”Kumppanuuden ansiosta tutkijoillamme oli mahdollisuus osallistua suoraan Amazonin alueella tehtäviin tutkimuksiin ja kokeisiin”, Grafov toteaa. ”Akateemisen maailman ulkopuolella toimivat kumppanimme auttoivat meitä demonstroimaan ja validoimaan tuloksemme alan teollisuuden todellisessa ympäristössä.”
Vaikka löydettyjen vaikuttavien yhdisteiden kaupallistamiseen menee vielä jokunen vuosi, siihen epäilemättä pyritään tulevissa hankkeissa.
”Vahvistus-hanke tarjosi hienon tilaisuuden tehostaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja edistää tutkimusyhteistyötä, erityisesti uusilla aloilla”, Grafov painottaa. ”Hankkeen sisäistä yhteistyötä on tiivistetty, ja valmistelemme ehdotuksia seuraaviksi tutkimusyhteistyöhakkeiksi.”
Kaiken kaikkiaan hanke on tutkimustulostensa kautta vaikuttanut uusien nanolääketieteeseen perustuvien syöpähoitojen kehittämiseen ja samalla vaikuttanut myönteisesti EU:n kansalaisten terveyteen.
Hankkeen merkittävimmät tutkimustulokset johtivat kolmen kansallisen patentin laatimiseen, ja hanketulosten kaupallistaminen voisi entisestään parantaa eurooppalaisen lääketeollisuuden kilpailukykyä.